Kotiin päästyämme Lettu jo huoli pennun viereensä. Kovin vaivautunut se oli vielä tovin. Lettu ei suostunut käymään kyljelleen, ja nälkäinen pentu kiljui ruokaa. Minä sitten kannattelin pentua niin että se yletti tissiin ja Lettu oli sen näköinen että oksentaa... Pikkuhiljaa se kuitenkin alkoi kiinnostua pennusta ja ensin lipaisi kevyesti, sitten lipaisi pari kertaa. Kohta se paneutui maate ja antoi pennun olla vieressään lämpimässä, kuitenkin tissit tiukasti makuualustaa vasten. Minä kuitenkin sain auttaa pentua löytämään maitobaarin, ja kyllähän se söi! Kun se ei syönyt, se kiipeli Letun kylkeä pitkin ja teki seikkailuretkiä pentulaatikossa. Ja kiljui, välillä ihan nätisti ja välillä melko vaativasti.



Koska Lettu ei aluksi nuollut pentua kovin ahkerasti, laitoin sen viereen pari sellaista mikrossa lämmitettävää ryynipussia. Pentu selvästi rauhoittuikin lämpimässä. Kun vein Letun pissalle (tai siis kävimme kääntymässä pihalla) pentu jäi ryynipussien päälle melko rauhallisena.



Kun Hessu tuli sisälle Letun äidinvaistot heräsivät. Se murisi jos Hessu vilkaisikin pentulaatikkoon päin. Tämän jälkeen se alkoikin tutustua pentuun paremmin ja alkoi hoitaa sitä reippain ottein! Kuitenkin vielä jos minä poistuin sen vierestä, se tuli levottomaksi ja unohti pennun. Vasta nyt yöllä kun kaikki muut ovat nukkumassa, se jäi rauhassa makailemaan pennun kanssa. Käyn niitä kyllä välillä katsomassa, näköjään yhteiselo alkaa sujua jo ihan mallikkaasti! Pentu löytää itse maitobaariin ja menee Letun takajalkojen väliin lämpimään.