Pentujen koomas elinviikko toi tullessaan paljon uutta. Ensimmäiset vieraat kävivät niitä moikkaamassa, niiden silmät aukesivat kokonaan ja ne alkoivat nähdä toisensa, samalla syttyi hurja halu tutustua muuhunkin ympäristöön kuin pentulaatikkoon. Ensimmäiset askeleet keittiön lattialla olivat toisilla varovaiset, toisilla vauhdikkaat. Ero maton ja korkkilattian välillä oli nopeasti hahmotettu ja suunta kohti turvallista pentulaatikkoa löytyi helposti. 

Pennut pissivät ja kakkivat kiihtyvissä määrin ja asetin pentulaatikkoon toiselle laidalle sanomalehteä. Kas kummaa, pentu toisensa jälkeen meni sanomalahdelle ja kyykkäsi siihen! Aivan käsittämätöntä! No, toki pikkuvahinkoja sattui edelleen myös karvapedin puolelle mutta selkeästi ne pyrkivät pitämään nukkumapuolen puhtaana ja tekemään tarpeensa paperille.

 

Pennut päivälevolla

Kolmannen viikon lopulla niiden kulmahampaat puhkesivat, kaikilla suunnilleen yhtä aikaa. Sen myötä aloin tarjota niille kiinteää ruokaa. Ensimmäisillä kerroilla tarjosin varovasti ehdotelleen turvotettua nappulaa kädestä. Tähän kaikki (paitsi Tulppis, siitä kerron erikseen) sanoivat että YÖK! Muutaman päivän mietinnän jälkeen ostin Royal canin Starter Moussea muutaman purkin ja jaoin sen seitsemään kasaan, sekaan edelleen vähän nappulaa, ja johan alkoi ruoka maistua! Tosin, vaikka ostin myös hienon kupin jossa on keskellä sellainen koroke etteivät pennut mene itse sinne kuppiin, melkoista sotkua saatiin aikaiseksi:

Muutaman päivän harjoittelun jälkeen ruokailu sujuu jo paljon siistimmin:

Pentujen fyysiset taidot kehittyvät huikeaa vauhtia. Ne haastavat toisiaan leikkimään, ottavat juoksuaskeleita, painivat ja purevat. Äännevalikoima lisääntyy myös koko ajan, ne harjoittelevat ulvomista, haukkumista, ärinää ja murinaa sekä öninää, ihan oikeaa nahkan kieltä siis!

Vähän olen pelännyt että muutamalla pennulla kasvavat karvat pinamittoihin mutta kyllä nyt näyttää siltä että kaikki jäävät nahkoiksi kuitenkin. Mustajalalla on selvästi pörheämmät rintaröyhelöt mutta mitään tupsuja silläkään ei ole. Pilkkutyttö on oikein "smooth", se muistuttaa ulkonäöltään kovasti mummoaan Lettua!